Miten päästä asiakkaan maailmaan?

Lupasin edellisessä artikkelissani, jossa aloitin kirjoitukseni arjen innovaatioista käsitellä, miten yritystään ja itseään voi kehittää, kuinka ja miten uusien työaikamallien avulla voi luoda dynaamisempaa työympäristöä sekä pureutua konkreettisiin esimerkkeihin.

”Mentalisaatio tarkoittaa yksilön kykyä pohtia omaa ja toisen ihmisen näkökulmaa ja kokemusta. Hyvä mentalisaatiokyky auttaa säätelemään omia tunnetiloja, luo vakautta ihmissuhteisiin ja edistää hyvää perheensisäistä kommunikaatiota. Se myös vähentää konfliktien aiheuttamaa stressiä ja traumatisoivaa vaikutusta. ” Mentalisaatio on vahvasti myös luovuuden taustalla.

Innovoiminen arjessa vaatii siis kykyä käydä mielessään keskusteluita siitä, miten ymmärtää asiakkaidensa tarpeet ja kuinka nämä on mahdollista tuottaa pienyrittäjänä laadukkaasti kustannusvaikutukset huomioiden. Kurssiverkossa tapahtuu jatkuvaa innovoimista taustalla. Atadonen Marko esim. pohtii LinkedIn alustalla  ”Uutta palvelua, joka asettuu ajallisesti ennen nettisivujen tai verkkopalvelun/järjestelmän hankintaa. ” Tämä onkin hyvä idea ja täyttää hyvin arjessa innovoimisen tunnusmerkit. Asiakkaan maailma ei ole koko ajan samanlaisena pysyvä mielenmaisema tai tekninen toteutus.

Yrittäjästä innovatiiviseksi kehittäjäksi

Yrittäjän oma mieli ja maailma voivat olla myös kehityksen kohteina ja jotta ollaan tähän tilanteeseen asti päästy, on käyty iso sisäinen kasvu. Sen kasvun tuloksena on parempi kyky sietää epävarmuutta, jota nykyinen digitaalinen toimintaympäristö edellyttää.

Tässä kasvussa ei ole yhtä ainoaa oikeaa tapaa tai tietä, vaan jokainen meistä lähtee omista lähtökodistaan käsin. Itsensä kehittäminen on siitä haastavaa, että vaikka vaihtoehtoja on runsain määrin tarjolla on vaikea tunnistaa juuri se itselle sopiva tapa edetä.

Moni asia, joka näyttäytyy somessa suunnitelmallisena etenemäisessä kohti menestystä on todellisuudessa alkanut jostain arkisesta sattumasta. Jotta näistä sattumista saadaan liiketoiminnallista kasvua on tunnettava myös omat haasteensa.

Luovan työajan haasteet yrittäjyydessä

Jatkuvasta kehittämisestä olen kirjoittanut mm. palveluiden kehittämisen näkökulmasta. Työajan käytön haasteet vaikuttavat pienyrittäjällä usein taustalla monin tavoin. Yhdellä on pieniä lapsia, toisella vanhemmat, joiden perään täytyy katsoa ja kolmannella on omaan terveyteen ja toimintakykyyn liittyviä haasteita. Myös rajat sen suhteen milloin on tekemässä töitä ja milloin on vapaalla ovat usein muuttuvia. Se että olemme kaikki tavalla tai toisella verkossa, somessa ja yhteydessä eri roolien kautta toinen toisiimme ei helpota rajan vetoja työn teon, siinä hengailun ja vapaa-ajan välillä.

Tätä tekemiseen ja tunteisin liittyvää ristiriitaa olen viime aikoina pyrkinyt ratkaisemaan siten, että löytäessäni jonkin kiinnostavan näkökulman olen siirtänyt sen pois näköpiiristäni johonkin toiseen palveluun odottamaan syventymistä siihen myöhemmin. Luovuudelle on annettava tilaa samaan aikaan, kun on hyväksyttävä se, että yrittäjyydessä on paljon suorittavaan tekemiseen pakottavia elementtejä meneillään. Työaikaa on mahdollista tuunata ja se vaatii oivalluksia ja ymmärryksen siitä minkä pitää muuttua.

Välillä oma usko omaan tekemiseen horjuu ja on tutkittava mistä se johtuu. Tästä olen saanut viime aikoina paljon hyvää palautetta. Lue erään yrittäjän kirjoittamasta pitkästä palautteesta katkelma alta.