Onko sinulla rohkeutta haastaa häpeä?

Yksinyrittäjänä häpeä voi muodostua erittäin haitalliseksi esteeksi omalle kasvulle ja sitä kautta liiketoiminnan kehittymiselle. Elämme haastavia aikoja ja tietenkin se mitä toimintaympäristössä tapahtuu vaikuttaa myös itseen, mutta tässä artikkelissa keskityn häpeään ja sen tunnistamiseen.

Ilman työyhteisön tukea ja tiimiä, häpeä voi syödä luottamusta omiin kykyihin ja kasvattaa tunnetta siitä, että jää yksin ongelmiensa kanssa. Tämä voi johtaa eristäytymiseen, jolloin ulkopuolinen tuki ja avoin vuorovaikutus jäävät saamatta. ( Sosiaaliset suhteet yrittäjän voimavarana artikkelissa pohdin sosiaalisten suhteiden näkökulmasta voimavaroja)

On tärkeää puhua näistä hankalista aiheista, jotta yksinyrittäjänäkin voi luoda itselleen tukevamman ja positiivisemman työympäristön. Yksin työskentelevänä strategioiden ja toiminnan selkeyttäminen on olennaista, sillä tiimin tukea tai organisaatiota ei ole jakamassa haasteita. Kun yrittäjän täytyy yksin tunnistaa ja puuttua omaan toimintaansa vaikuttaviin asioihin, tarvitaan erityistä rohkeutta katsoa häpeään ja eristäytymiseen liittyviä tunteita. Lue lisää Huijarisyndroomasta.

Häpeän vaikutukset voivat olla syviä, ja usein se voi näyttäytyä itsen kontrollointina – tarpeena peitellä omaa epävarmuutta ja välttää virheiden myöntämistä. Häpeä voi   estää yrittäjää toimimasta vapaasti ja avoimesti omien rajojensa puitteissa, mikä haittaa paitsi omaa, myös mahdollisten yhteistyökumppaneiden kanssa tehtävää yhteistyötä.

Toisaalta häpeämättömyys voi myös olla haitallista. Yrittäjän täytyy löytää tasapaino sen suhteen, mitä hän haluaa tuoda julki omasta osaamisestaan ja millä tavoin. Joskus kysyn itseltäni, onko osaamiseni jatkuva esille tuominen merkki siitä, että pelkään menettäväni asemani tai tunnenko sisimmässäni häpeää, jota en pysty kohtaamaan. Yksilökeskeisessä kulttuurissa nämä kysymykset nousevat väistämättä esiin, ja ilman ulkopuolista tukea ne voivat helposti muuttua jatkuvaksi vertailuksi ja itseään ruokkivaksi häpeäksi.

Rohkeutta on tunnistaa ja irtautua toimintatavoista, jotka lisäävät omaa tai muiden häpeää. On erityisen tärkeää puhua avoimesti omista tuntemuksistaan, sillä se voi katkaista häpeän luoman eristäytymisen ja yksinäisyyden kierteen. Yksinyrittäjänä näiden asioiden käsittely vaatii usein ulkopuolista tukea, kuten mentorointia tai työnohjausta, sillä prosessi ei ole yksinkertainen eikä nopea. Joskus tarvitaan pitkäjänteistä työtä, jotta häpeän ja pelon juuret saadaan itsestä kitkettyä.

Häpeä on yksi suurimmista esteistä uusien toimintatapojen kehittämisessä – ei vain vallankäytön välineenä, vaan myös sisäistettynä tunteena, joka estää yrittäjää näkemästä kehitystarpeitaan. Uuden osaamisen tarpeen tunnistaminen on haastavaa, jos ei uskalla kohdata omia rajojaan. Tämä edellyttää tilaa ja rohkeutta tunnustaa, mitä ei vielä osaa, ja yksinyrittäjänä tämä tila täytyy luoda itse.

Uuden oppiminen ei ole helppoa, mutta se palkitsee pitkällä aikavälillä. Tarvitsemme yrittäjinä enemmän ymmärrystä sisäisestä kasvusta, rohkeudesta sietää epävarmuutta ja yksilön vastuusta luoda itselleen mahdollisuuksia kasvuun. Tällä tavoin uuden osaamisen tunnistaminen tapahtuu nopeammin ja johtaa toivottuihin tuloksiin. Esimerkiksi erään asiakkaan palaute kuvastaa hyvin tällaista kehitysprosessia: ”Hän on auttanut minua tarkastelemaan kriittisesti omia ajattelu- ja toimintatapojani, mikä on ollut keskeistä kehittymiselleni. Hän on tarjonnut tukea haastavissa tilanteissa ja auttanut minua kehittymään.”

Kriittinen tarkastelu omasta toiminnasta on yksi tärkeimmistä taidoista, joita yksinyrittäjänä voimme kehittää. Tämä prosessi vaatii kuitenkin myös keskeneräisyyden hyväksymistä ja itsemyötätuntoa. Lempeä rohkeus kokeilla uusia asioita ja epäonnistua on tie osaamisen jatkuvaan kehittämiseen.